Pohjoisen lilja
Lapsien näät leikkivän
päivän iltaan ehtivän
varjo kasvoillasi viipyy
aina hieman kauemmin
poikki pihan, yli maan
talvi tekee tuloaan
vielä puoli vuotta kesään
saman verran siitä kun
äänet rappukäytävän hänen kertoo lähtevän
silmät viattomat kysyy
saapuuko hän koskaan takaisin
Pohjoisen lilja
älä huoliisi jää
se mikä totta on tänään
sen huominen vie mennessään
pohjoisen lilja
nosta pystyyn taas pää
ja hetkeesi tartu
ei täällä tehdä voi sen enempää
Pientä poikaa katselet
hänet sänkyyn peittelet
sisko vieressä jo nukkuu
lapsen unta valkeaa
heille kaiken antaisit
heidän vuokseen kuolisit
ja jos surusi on suuri
niin on rakkautesikin
etkä sille mitään voi
mitä maailma eteen toi
mutta vartesi on vahva
ja sun kukat vielä kauniit niin
Pohjoisen lilja
älä huoliisi jää
se mikä totta on tänään
sen huominen vie mennessään
pohjoisen lilja
nosta pystyyn taas pää
ja hetkeesi tartu
ei täällä tehdä voi sen enempää
Häntä etsit usein öisin pimeydestä
olkapäätä, ääntä joka lohduttaa
silti tiedät että jos hän olisi läsnä
välillänne erämaa
jossa kumpikin vain vettä janoaa
Pohjoisen lilja
älä huoliisi jää
se mikä totta on tänään
sen huominen vie mennessään
pohjoisen lilja
nosta pystyyn taas pää
ja hetkeesi tartu
ei täällä tehdä voi sen enempää