Verimalja

Kohottakaa malja
ja juokaa tuholle
ihmisyyden rappiolle
ja turmelukselle
vihan mustaa saastaa
nuolen veistäni
puristan jälleen maljaan
pisaroita herralleni

Nielen mustaa limaa
ja juhlin masennusta
haluni viiltää, kaivertaa
kylvää kaikkialle paskaa
sotaa, paskaa, sotaa
sieluni huutaa, janoaa
huoraan helvetille
syötän lihaani varjoille

Kohottakaa malja
ja juokaa tuholle
ihmisyyden rappiolle
ja turmelukselle
viha raiskaa lihani
kaaoksen tuulilla
tunnen vain kylmyyden
ja lopun saapuneen