Yhdeksän Yö

…Vanhoihin synkkiin ajatuksiin.

”Ash nazg durbatulûk, ash nazg gimbatul,
ash nazg thrakatulûk agh burzum-ishi krimpatul.”

Missä Musta Ruhtinas istuu saleissaan,
Mustan usvan ja Varjon, Kuoleman kodossa.
Pahuuden mailta, mailta joiden yllä lepää
Valotta taivas, lämmöttä ilma ja ikuinen
Kuolema julmana. Kuulkaa, yhdeksän ratsastaa
Ja Uusi Mahti nousee.

”Ash… Krimpatul.”

Aikamme, Järjestys, Tieto, Valta

Pimeyden kaamea mahti. Sydämemme,
Kylmästä autioina, vihan ja tulevan
Koston odotuksen roihutessa mielissämme.

Polttakaa Ilon? Valkoinen Valtakunta!

Me ratsastamme yhdeksän kärjessä Yönä,
Sammuu kipinä auringon kuten myös kristityn elämän.
Kosto, kylmyys on satanut kuun kelmeästä loisteesta.
Läpi mustien metsien ikuisuuteen…
Kuoleman Valtakunta. Kaaos hallitkoon
Yli valkoisien kotien, valtakuntasi on tuhkaa.