Kit
ANTON PAVLOVICH BELOV
Metsäpolku valkealla lumella
oksien lomassa, joskus katoaa
lumimyrsky pian tuudittaa
ja ulvoo kylmään kuolleille
Metsästäjät peittää hiljaa jäljet
ja virittää ansat
terällä piirtää, havupuihin
oudot verimerkit
Pakkanen tappaa hiljaa
kun saa jotakin elävää ansaan
ja kulkija jokainen tuntee
sen henkäyksen sormissaan