Sylvian Joululaulu
Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan
Joulu joutui jo rintoihinkin
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
Jo pirtteihin pienoisihin
Mut ylhäällä orressa vielä on vain
Se häkki mi sulkee mun sirkuttajain
Ja vaiennut vaikerrus on vankilan
Oi murheita muistaa ken vois laulajan
Mis sypressit tuoksuu nyt talvellakin
Istun oksalla uljaimman puun
Mis siintääpi veet viini on vaahtovin
Ja sää aina kuin toukokuun
Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään
Ah tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään
Ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi
Sen runsaammat riemut ken kertoilla voi
Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi suo
Sinne Suomeeni kaukaisehen
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo
Sä siunaa se maa muistojen
Sen vertaista toista en mistään mä saa
On armain ja kallein mul ain Suomenmaa
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
Ja soi aina lauluista sointuisimman