Rukoilet epäjumalaa
Mun sängyssä makaa sun varjoja, niin toistensa kaltaisia
Ne suutelee mun jalkoja, palvoo muovimattoo niiden alla
Päässä kannan pahvista kruunua
Ethän sä oo mun vallalle sokea
Kannattaa muistaa taakseen katsoa
Et näkee kaikki tääl koittaa vaan jotain paeta
... ja murskattua limeä se sopii mullekin liian hyvin välillä
Kemikaalit saa mut kuiskaamaan et ei sun tarvi mun kaa pelätä
Nyt sä pyydät mua nöyrästi polvillaan
Sun rakkauden janos jotain juotavaa antamaa
Sä teet mitä vaan et saat
Että saat suudella mun kaa, nauraa mun kaa
Mun iholta nuolla sulaa hunajaa
Uskoutuu mulle synnit tunnistaa
Sä rukoilet, rukoilet, rukoilet epäjumalaa
Tää pimee kevät on kaikille vaikea
Yksinäisten traaginen komedia
Pyhiinvaellus vastatuulessa jotta löytyis joku johon nojata
Niin kuin lapsi rampaa lintua
Mä koitan sun siipiä teipata
Mut miten autan toisen lentämään
Lailla kesätuulen jos en pysty siihen itsekään
... ja murskattua limeä se sopii mullekin liian hyvin välillä
Kemikaalit saa mut kuiskaamaan et ei sun tarvi mun kaa pelätä
Nyt sä pyydät mua nöyrästi polvillaan
Sun rakkauden janos jotain juotavaa antamaa
Sä teet mitä vaan et saat
Että saat suudella mun kaa, nauraa mun kaa
Mun iholta nuolla sulaa hunajaa
Uskoutuu mulle synnit tunnustaa
Sä rukoilet, rukoilet, rukoilet epäjumalaa
Kai mulle jonkin laulun ... taivaan suurin tunne
Joku sivuääni sydämessä soi
Vaik en mä pysty sua rakastaa, en mä pysty sua pelastaa
Mutta annan sun luulla et mä voin
Vaik en mä pysty sua rakastaa, en mä pysty sua pelastaa
Mutta annan sun luulla et mä voin
Että saat suudella mun kaa, nauraa mun kaa
Iholta nuolla sulaa hunajaa
Uskoutuu mulle synnit tunnustaa
Sä rukoilet, rukoilet, rukoilet epäjumalaa