Portsarin Elämää - Kaksoiselämää - Live
(Kiitoksia)
Syynä iltaan yksinäiseen
On turhan usein hahmo portsarin
Hänen eessään minä pelkään
Enemmän kuin eessä tuomarin
Olen kahvassa kiinni
Vasten ovea painaudun
Hahmos saapuvan nään
Ja oitis reipastun
Katsot minua silmiin
Ja näytät; "ei tänään"
Sanot: "pois", ja minä menen
Kohta huomaat, etten mennyt mihinkään
[Chorus]
Kunpa sinut tuntisin paremmin
Silloin ehkä pääsisin sisällekin
Vaikka pakotat minut poistumaan
Tulen uudestaan
Otin kotona pohjaa
Ja siitä kiinni jään (thunder)
Joskus tuntuu, ettei sisälle saa mennä Matti, eikä Teppokaan
Matti, Teppo, eikä edes Seppo
Kadehdin vain niitä
Jotka pokerinsa pystyy pitämään (pitämään, pitämään, pitämään)
Sillä itse ovimiestä
En saa petetyksi yhden yhtäkään
[Chorus] x2
Kunpa sinut tuntisin paremmin
Silloin ehkä pääsisin sisällekin
Vaikka pakotat minut poistumaan
Tulen uudеstaan
(Niin, niin arvoisa yleisö
Tuo laulu jatkuu vielä sen vеrran että me olemme, tähän kehittäneet tuollaisen Pohjanmaalaisen pienoismusikaalin, joka niin ikään sijoittuu ravintolatiloihin, lähinnä sen eteistiloihin
Ja se menee näin;)
Kaksipa poikaa (kaksipa poikaa)
Kaksipa poikaa narikasta, ne ovelle päin liikkuu
Kaksipa poikaa narikasta, ne ovelle päin liikkuu
Punaset oli klyyvarit ja räkä niistä riippu
Punaset oli klyyvarit ja räkä niistä riippu, riippu, riippu
No nyt tippuu...