Vesa-Matti Loiri

Mä mistä laulun aiheet saa
Niin moni tiedustaa
Kun kuljen laulun tietä huoletonta
On helppo käydä vastaamaan
Kun kiertää maailmaa
Ja elänyt on vuotta kyllin monta

Laulun löytäjä ilmi sen tuoda voi
Jos sen etsijäks laulajan Luoja loi
Ei lopu aiheet milloinkaan jos esille ne saa
Niin paljon on aihetta lauluun
Sen aiheen antaa pakkanen ja polte auringon
Sen kertoilla voi helle sekä halla
Se tuiketta on tähtien ja kuohu aallokon
Sen maantie laulaa jalkojemme alla

Se on tuimassa tuiskussa tunturin
Joka jäätä lyö hiihtäjän kasvoihin
Se kuun on hohde hopeinen tai laine vallaton
Niin paljon on aihetta lauluun

On laulu katse rakkaimman ja herkkä ystävyys
Se suudelma on kauneimmalle suulle
On hehku posken polttavan ja aitan hämäryys
Ja se mi usein kerrottu on kuulle

Se on laulu kun rakkaus valloittaa
Se on aihe kun orvoksi jäädä saa
Tuo kevät laulun riemuisan
Mut' surullisen syys
Niin paljon on aihetta lauluun

On laulun aihe köyhyyskin
Ja riemu rikkaitten
Ja murhe, mikä polttanut on rintaa
Tuo laulun ilo räiskyvin tai jälki kyynelten
Se myöskin mikä onnemme on pintaa
Lyhyt matka on köyhästä rikkaaseen
Lyhyt taival on riemusta murheeseen
On aihe lapsi pienoinen ja sauva vanhuksen
Niin paljon on aihetta lauluun