Kevyesti keskellä päivää
Hiljalleen suuntaa matka poispäin pihasta puisen talon
Hiljalleen hiertää hihna vanhan repun olkaan vaon
refrain:
Vaan kevyeen silti askel nousee
Kevyeen
Kevyesti keskellä päivää
Kevyeen mieltä aatos painaa
Kevyeen
Kevyesti keskellä päivää
Kajastaa enää himmeä valo vihreän talon ikkunasta
Kiristää hihna repun koverretun hartian päällä
refrain
Viimein jäänyt on tupa taa ja reppu olkaa painaa yhä kovempaa
Kieltäytyi nyt itku tulemaan, ei suostu pala liikkumaan,
Suuntaan taikka toiseen, kunhan edes sais hengen kulkemaan